Historiikki

Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry:n alkutaival – aktiivista vaikuttamistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti 

Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry perustettiin 20. toukokuuta 1996 Turussa raatihuoneella. Idea yhdistyksestä oli virinnyt Åbo Akademin täydennyskoulutuskurssilla, joka oli suunnattu maahanmuuttajien omakielisille kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille. Olin tuon kurssin vetäjä ja minulla oli etuoikeus työssäni kohdata aktiivisia, työstään innostuneita erikielisiä kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia. Keskustelimme kurssilla siitä, miten voisimme yhdistää voimamme ja edistää maahanmuuttajalasten ja -nuorten oikeutta omaan äidinkieleen, kaksikielisyyteen ja tasavertaiseen oppimiseen niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussa. Lähdimme yhteistuumin perustamaan yhdistystä, joka kokoaisi yhteen niin alan ammattilaisia kuin eri kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten vanhempia.  

Perustavassa kokouksessa valittiin yhdistykselle ensimmäinen hallitus, johon tuli laaja edustus eri kielisiä alan ammattilaisia. Hallitukseen valittiin Kawa Aziz puheenjohtajaksi (kurdi), Larissa Salejärvi (venäjä), Eila Vagapova (venäjä, viro), Le Thi My Dung (vietnam), Abdi Warsame (somali), Mohammad Badawieh (arabia), Maarit Pihlava (suomi) ja allekirjoittanut Terhikki Mäkelä (suomi). Suluissa hallitusten jäsenten äidinkielet.  

Yhdistyksen alkuajat painottuivat vaikuttamistyöhön ja tiedottamiseen. Pidimme tärkeänä keskustelun herättämistä kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta. Halusimme nostaa esille lasten oman äidinkielen merkitystä ja oikeutta oman äidinkielen opetukseen. Äidinkieli on merkittävä ajattelun, oppimisen ja tunteiden kieli, joka luo perustan toimivalle kaksikielisyydelle ja tukee kokonaisvaltaisesti lapsen oppimista ja kotoutumista.  

Jo yhdistyksen perustaminen pääsi näkyvästi Turun Sanomiin ja otimme myös itse kantaa kirjoittamalla mielipideosastolle. Yhdistys järjesti alusta alkaen keskustelutilaisuuksia, mm. elokuussa 1996 Monikulttuuriset lapset päiväkodissa ja koulussa -teemaillan. Kansiossani säilyneen osanottajalistan mukaan teemaillassa oli 64 osallistujaa ja nimistä päätellen runsas kielien kirjo. Olihan jo teemaillan kutsut käännetty eri kielille ja itse tilausuudessa oli tulkkausta eri kielille. Tilaisuudessa alustivat mm. koulusuunnittelija Satu Rosenqvist ja erityislastentarhanopettaja Tiina Kanerva sekä yhdistyksessä vaikuttavia eri kielisiä opettajia.  

Seminaareja ja keskustelutilaisuuksia jatkettiin myös tulevina vuosina, mm. vuonna 2000 järjestettiin Yhteiset Lapsemme -järjestön kanssa koko päivän seminaari otsikolla Monikielinen lapsuus ja nuoruus – kasvatuksen ja opetuksen haasteet. Suuri panostus oli vuonna 2002 järjestetty Omasta äidinkielestä voimavara -seminaari, joka toteutettiin yhteistyössä Turun Kansainvälisen kohtauspaikan, Turun Naiskeskuksen ja Turun seudun äidinkielen opettajat ry:n kanssa. Seminaarissa oli monipuolinen kattaus tutkimustietoa äidinkielen merkityksestä, erilaisista opetusratkaisuista ja käytännön kokemuksista niin turkulaisista kouluista kuin pääkaupunkiseudulta. Seminaarin alustuksista ja työpajoista työstettiin seminaariraportti.  

Yhdistys otti aktiivisesti kantaa laatimalla kehittämisehdotuksia ja kannanottoja. Marraskuussa 1997 teimme Suomen kieli- ja kulttuurivähemmistöjen opettajat ry:n kanssa Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen äidinikieli – perusta kaksikielisyydelle -kannanoton. Painotimme sitä, että oman äidinkielen opetus tulee olla selkeä osa koulun opetussuunnitelmaa ja sen rinnalla tulee panostaa myös muuhun omakieliseen opetukseen ja ohjaukseen sekä huolehtia oman äidinkielen/oman kielisten opettajien koulutuksesta ja työnohjauksesta. Lähetimme kannanottoa laajasti viranomaisille, päättäjille ja tiedotusvälineille. Yhteistyömme Suomen kieli- ja kulttuurivähemmistöjen opettajat ry:n kanssa jatkui ja elokuussa 1998 laadimme yhteisen kannanoton eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Kannanotossa ehdotettiin suomi/ruotsi toisena kielenä -oppiaineen sekä oma äidinkielen opetuksen aseman vahvistamista, oman äidinkielen opetuksen tuntimäärän lisäystä ja kuntien velvoittamista oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen. Yhdistyksemme oli myös eduskunnassa sivistysvaliokunnan kuultavana. Vastaavan sisältöinen kannanotto tehtiin pari vuotta myöhemmin helmikuussa 2000 opetusministeriölle. 

Myös paikallinen vaikuttamistyö oli vireää. Keväällä 1999 järjestimme Turussa sarjan opettajatapaamisia ja niiden pohjalta laadittiin Turun koulutoimelle kehittämisehdotus. Keskeistä ehdotuksessa oli oman äidinkielen opetuksen aseman vahvistaminen mm. opetuksen nykyistä parempi integrointi muuhun kouluopetukseen sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppiaineen sekä omankielisen opetuksen tarjoaminen mahdollisimman kattavasti turkulaisille vieraskielisille oppilaille. Lisää panostusta ehdotettiin myös maahanmuuttajaopetuksen koordinaatioon ja suunnitteluun Turun koulutoimessa. Yhdistyksen aktiiveja oli myös opetuslautakunnan kuultavana.  

Vaikuttamistyön ohessa yhdistys pyrki edistämään vuoropuhelua maahanmuuttajavanhempien ja koulun/varhaiskasvatuksen välillä ja tarjoamaan maahanmuuttajaperheille foorumeita, joissa vanhemmat saavat tietoja koulusta ja varhaiskasvatuksesta, oman äidinkielen merkityksestä ja kaksikielisyydestä. Keskustelutilaisuuksien rinnalla yhdistys järjesti retkiä ja leirejä, joissa oli sekä asiapitoista ohjelmaa että leikkejä ja yhdessäoloa. Esimerkiksi elokuussa 1998 järjestettiin yhdessä diakoniakeskuksen kanssa perheleiri Heinänokan leirikeskuksessa.  

Yhdistyksellä on jo kunnioitettavat 25 vuotta takanaan. Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen opetus ja varhaiskasvatus on tänä aikana niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti laajentunut ja kehittynyt – ovathan jo pelkästään lapsi- ja oppilasmäärät huikeasti suuremmat kuin 1990-luvulla. Keskeiset teemat, oikeus omaan äidinkieleen ja kaksikielisyyteen, tasavertainen oikeus oppimiseen, vanhempien ja varhaiskasvatuksen/koulun välinen vuoropuhelu ovat silti edelleen ajankohtaisia teemoja. Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry:n, nykyisen Monikulttuurinen varhaiskasvatus, koulu ja koti ry:n työ ei ole tullut 25 vuodessa valmiiksi – yhdistystä, aktiivisia kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia ja lasten vanhempia, heidän rohkeuttaan ja ääntään tarvitaan, jotta jokainen lapsi ja nuori voi omasta äidinkielestään ja kulttuuristaan ylpeänä kasvaa suomalaisen yhteiskunnan jäsenyyteen. 

 

Terhikki Mäkelä, yhdistyksen perustajia ja alkuvuosien aktiivi, joka satunnaisesti edelleen osallistuu toimintaan. 

s-posti: terhikki.makela@abo.fi 

Lue mitä mvkk:ssa tapahtuu